Pixeli

Tästä elämästä

Hammaslääkärini taisi olla vahingoniloinen löydettyään aluillaan olevan reiän takahampaastani, tietenkin heti saarnattuaan hammasharjan ja langan käyttämisestä kaksi kertaa päivässä. Mätänevän purukaluston pelossa olenkin nyt aktiivisesti huolehtinut hygienasta uudella sähköisellä harjalla, joka kertoo jos painan liikaa (ikävää sinänsä kuulla olevansa ylipainoinen, varsinkin suuhun työnnettävän laitteen suusta).

Paino-ongelmista viestii myös Wii Fit, jonka ostin kuultuani tanssikilpailun voitosta ja sen palkintona olleen Nintendo Wiin omimisen jälkeen. Ystäväni sai (lue: pakotin vastaanottamaan) 200 euron arvoisen kellon, joka näyttää ajan viivoina. Kello on vieläkin pakkauksessaan.

Teknologian siivittämänä hampaiden perusteellisesta hinkkaamisesta on tullut pitkä operaatio, jonka aikana ehtii ajatella kaikkea joutavaa. Kuten sitä, että uusi hammastahna (pelottavasta päitä sekoittavasta mainoksesta tuttu Colgate Sensitive Multiprotection) maistuu ginille. Myös suuvedessä on ihmeen paljon alkoholia, ei kuulema kannata käyttää juuri ennen rattiin tarttumista.

Kun painoindeksiäni kommentoivasta hammasharjasta on akku loppumaisillaan, alkaa laite surisemaan, vilkuttamaan punaista valoa ja pitämään älänmölöä, joka kuulostaa hätälaskua tekevän lentokoneen varoitukselta. Saattaa tietty olla, että olen nauttinut liikaa hammastahnaa. Colgate, laittaa päät sekaisin.

Harvemmin innostun animaatiosarjoista, kesti useampi krapulapäivä kunnes tajusin Family Guyn hienouden. Comedy Centralin uutuus Ugly Americans oli kuitenkin rakkautta ensisekunneilla. Sarja on outo yhdistelmä kanavalta aiemmin nähtyä minisarjaa, 50-luvun sarjakuvia ja 90-luvun MTV:tä. Tai oikeastaan se on vain outo.

Ugly Americans sijoittuu nykypäivän New Yorkiin, jossa helvettiin pääsee liukuportailla ja mielikuvituksen synkimmät olennot ovat arkinen osa katukuvaa. Päähenkilö Mark Lilly on kaupungin integraatio-osaston työntekijä, jonka tavoite on saada otukset sopeutumaan yhteiskuntaan. Luonnollisesti Markin kämppis on zombie, työpari velho sekä esimies ja tyttöystävä demoneja. Sarjan ensimmäisiä jaksoja kannattaa etsiä YouTubesta.

Pixelin ulkoasu muuttui hieman. Fontit ovat nyt hieman suuremmat, ehkä eläkeläiset ovat uusi kohderyhmä. En tiedä miltä sivusto näyttää iPadilla, todennäköisesti paljon mediaseksikkäämmältä.

Pelit ja pensselit

ohjainkaavioNo niin. En yleensä pidä asioiden myöntämisestä, mutta menkööt. Löysin urheilupelin jota haluan pelata toistekin. Tai oikeastaan Toby löysi, ja olen toki vannounut Wii Tenniksen pelaaja, mutta se onkin enemmän urheilupeli. Toisaalta jos Nintendo ikinä tekisi jääkiekkopelin, lopputulos voisi yhtä hyvin olla NHL Arcade.

Bobbleheadeista koostuvien joukkueiden nopeatempoinen taitoluistelu on periaatteessa kiekkoilua ilman sääntöjä. Toimivaksi koettu taktiikka on maalivahdin kamppaaminen toisen pelaajan kampatessa puolustusta ja kolmannen laukoessa kiekkoa ylämummoon. Eläkeläiset voi myös jättää rauhaan käyttämällä taklaamisesta saatavia erikoisapuja, kuten oman hahmon suurentamista, nopeuttamista tai vastustajan maalivahdin kutistamista.

Viikonloppuna koetun urheiluhurmoksen ohessa sain myös urheiluvammoja. En ole tottunut Xbox360:n ohjaimeen, jonka seurauksena vasen peukalo koki rajun yhteenoton ohjaintatin kanssa. Tobyn mielestä ohjain on kuitenkin parempi kuin Pleikkareiden, mutta ainakaan itse en tiedä kenenkään rasittuneen Sixaxiksesta. Myönnän, jälleen kerran, että varsinkin PS3:sen ohjain ilman värinää on olemattoman kevyt. Kaikkeen kuitenkin tottuu, ehkä myös Microsoftin aikeisiin tuhota peukaloni.

Vajaan viikon kuluttua juhlitaan elokuvavuotta 2008 jakamalla kultaisia miehiä ja pitämällä ylipitkiä puheita joiden päälle soitetaan orkesterimusiikkia. Kiusallisia tähtihetkiä seurataan kanavalla #oscarvalvojaiset @ IRCnet. Valvojat löytää myös naamakirjasta. Ja onhan siellä myös Pixeli.