Pixeli

Napinaa

“Vanhuus on tila, jossa ihmisen ruumilliset ja henkiset voimat alkavat heikentyä. Se johtaa lopulta kuolemaan. Vanhenemiseen liittyy solujen rappeutuminen ja jossain vaiheessa jopa suoranainen itsetuho.”

Melkoista tykitystä, tuumin minä.
Olen aikaisemmin ajatellut “ikäkriisin” olevan vain jonkinlainen huijausteoria estrogeenikansan propagandalehtisissä. Jonkinlainen tekosyy yli 35-vuotiaille ostaa toinen toistaan mauttomampia printtipaitoja nuorekkuuden nimissä.
Olen rappeutuva parikymppinen matkalla kohti “suoranaista itsetuhoa”. Tilanne vaatii katsausta elämän eri kokemuksiin sekä muistoihin. Nyt jos koskaan tulisi nostaa nostalgia-kortit pöydälle – all in. Vielä kun voin.

Sanonta kuuluu naisen olevan kauneimmillaan 17-vuotiaana tai raskaana. Ensinnäkin 17-vuotiskauneuteni on jo karissut ja lapset eivät kuulu suunnitelmiin – ei minulla ole aikaa, taitoa saatika mielenkiintoa jälkikasvun hankkimiseen tämän suoranaisen itsetuhon keskellä. Mitä taas nostalgiaan tulee, niin en ole siltikään tarpeeksi vanha, jotta minulla olisi varaa pelata kyseisiä kortteja. En ottaisi itseäni vakavasti.

Minulla on selkäkipuja. En pärjää ilman kunnon yöunia ja alkoholin käytön kanssa olen palaamassa alkuasetelmiin – halvaksi tulee humalahakuisen tilan haltuunotto. Aineenvaihduntani on alkanut katalasti muuttua siihen ikävään suuntaan – pylly hyllyy jo peräti yhden mansikkapirtelön jälkeen. Olen elänyt kaksi lamaa. Ostan kaupasta tuotteita kilohinnan perusteella. Maksan laskuja.
Voi paska – saan myös ilmaista itseäni kirosanoilla.

Minusta on tullut vanha.
Mitäs nyt sitten?

Kommentit

  1. * 18. lokakuuta 2010

    Eikö olisi ollennaista Pixelin “ikonin” näkyä muuallakin kuin osoiterivillä?

Lisää kommentti