Pixeli

Puhutaan siitä

• Lauri
• 1. helmikuuta 2009
• Kommentteja 0

Uusi kuu, parta ajettu ja puurot syöty. Tammena sairastettu flunssa on historiaa ja kuntokoulu pian täydessä vauhdissa. Mielenkiintoiseksi yhdistelmäksi on muodostunut hölkkä ja julkinen liikenne, yritän vaihdella hölkkämaisemia menemällä hieman kauemmas. Lenkin pituutta ei tietenkään voi muuttaa.. ei jaksa. Ähihi.

Mutta se julkinen liikenne! Näköjään siitä on tullut elämäni. Erään lenkkiretken paluumatkalla salakuuntelin bussin etuosassa istuvia teinityttöjä. Päättelin matkustajien olevan kännissä, kunnes tajusin kuulevani suomea ja venäjää sekaisin. Toisen tytön poistuttua keskuudestamme (ei sillä tavalla), nousi seuraavalta pysäkiltä joukko suomenruotsalaisia nuoria. Det var vittu kiva juttu det när jag tryckte skaffa lappari och den vitun idiootti kassa valde se mina paperit ja niin edespäin. Jos et kuulosta känniläiseltä, haluaisit.

Itse harvoin kuulostan mediaseksikkäältä edes suomeksi, joten puhelinvastaajaviestin äänittäminen kolmella kielellä on osoittautunut hyvinkin haastavaksi. Helsingforsss, Helsingfurschhh, Helsinngngngnnnnngh.. änhg. *beep* Haluaisin opetella uskottavan jenkkiaksentin, mieluiten itärannikon, news anchor accent you know. Sen avulla voisin kuulostaa neutraalilta ja näsäviisaalta samassa paketissa.

Tämän viikon erehdys oli Oren Lavien albumin ostaminen vain yhden musiikkivideon perusteella, sillä loput kappaleista kuulostavat ylimielisellä ranskalaisaksentilla hönkimiseltä. L’échouer épique. Onneksi Daft Punk ja Justice ovat tyytyneet muiden tekemiin vokaaleihin, ja muistakaa että MGMT on ihku. Ja peskää hampaanne, ihan oikeesti. Aamun junassa on muitakin ihmisiä. *pling*